Ihana Mirkku, soot niin söpö!! <3 Täällä vaan haikaillaan siitä, että Bono joskus edes kävisi omatoimisesti sylissä... Lieneekö sitte "noloa" ison pojan käydä mamman sylissä piehtaroimassa... Mene ja tiedä :DD
Ansku ja Bonsku: Bono ei oo ilmiselvästi ymmärtänyt, miten ihanaa sylittely on. Ehkäopä herra vanhemmiten oppii itsekin hakeutumaan ihan ihmisen läheisyyteen - ainakin toivomme näin, koska mamma taitaa tosissaan kaivata sylihauvaa!;)
Voi mahoton, tollasen kun saisi syliin niin eihän sitä voisi ikinä päästää pois! Mauri-setä ei ole koskaan ollut sylikoira, ego ei varmaan anna myöten, mutta edesmennyt 30kg siskonsa taas tunki kyllä syliin senkin edestä - siinä oli todella kirjaimellisesti sylin täydeltä koiraa :) Mirkun sylikuvaa voisi katsella vaikka kuinka kauan, annathan halit kaunokaiselle puolestani - ja muiskut Maurilta, kuten aina :) t. Laura ja Mauri-setä
Laura ja Mauri: Mirkulla riittää sylissäpitäjiä. Kaikkein mieluisin Mirkulle on emännän isän syli. Mauri hei, mee nyt ees välillä maten syliin, kun sillä on ikävä Miraa! Mirkku vastaanottaa halit ja muiskut ja täältä lähtee teille molemmille samanlaiset takaisin!<3
Ellieli: Kiitos! Joskus tästä pienestä koosta on hyötyä: yleensä kukaan ei kieltäydy ottamasta mua syliin. Toisin saattaisi käydä, jos oisin vaikka tanskandoggi ja yhtä innokas sylittelijä!;)
Ihana Mirkku, soot niin söpö!! <3
VastaaPoistaTäällä vaan haikaillaan siitä, että Bono joskus edes kävisi omatoimisesti sylissä... Lieneekö sitte "noloa" ison pojan käydä mamman sylissä piehtaroimassa...
Mene ja tiedä :DD
Ansku ja Bonsku: Bono ei oo ilmiselvästi ymmärtänyt, miten ihanaa sylittely on. Ehkäopä herra vanhemmiten oppii itsekin hakeutumaan ihan ihmisen läheisyyteen - ainakin toivomme näin, koska mamma taitaa tosissaan kaivata sylihauvaa!;)
PoistaTuisku: Mäkin tykkään olla sylkyssä. Sä kyl kellotat hellyttävän näkösenä. Liiks.
VastaaPoistaTuisku: Ite oot hellyttävä! Mut arvaa, miten hellyttäviä oltais, kun päästäis samaan syliin?;)
PoistaVoi Mirkkunen! Ootpas ihan hirmuisen pieni ja etenkin onnellisen näköinen ihmiskoiranen :)
VastaaPoistaJaltsalandia: Joo, semmonen mä oon, pieni ja aika onnellinenkin!:)
PoistaVoi mahoton, tollasen kun saisi syliin niin eihän sitä voisi ikinä päästää pois! Mauri-setä ei ole koskaan ollut sylikoira, ego ei varmaan anna myöten, mutta edesmennyt 30kg siskonsa taas tunki kyllä syliin senkin edestä - siinä oli todella kirjaimellisesti sylin täydeltä koiraa :) Mirkun sylikuvaa voisi katsella vaikka kuinka kauan, annathan halit kaunokaiselle puolestani - ja muiskut Maurilta, kuten aina :) t. Laura ja Mauri-setä
VastaaPoistaLaura ja Mauri: Mirkulla riittää sylissäpitäjiä. Kaikkein mieluisin Mirkulle on emännän isän syli.
PoistaMauri hei, mee nyt ees välillä maten syliin, kun sillä on ikävä Miraa!
Mirkku vastaanottaa halit ja muiskut ja täältä lähtee teille molemmille samanlaiset takaisin!<3
Täällä on toinen sylikoira - Nelli pakittaa syliin välillä ihan väkisin. Jos ei pääse niin vinkuu niin kauan että pääsee.
VastaaPoistaKaunis Nelli: Mirkkukin kömpii syliin vaikka väkisin, jos ihminen ei ymmärrä itse omaa parastaan!;)
PoistaMäyräkoira on sylikoira.
VastaaPoistaIhmisellä on mäyräkoiran mentävä aukko sylissä.
Aikku ja Olli: Juuri näin!:)
PoistaOot sä, Mirkku, tosi söpö ja pikkunen syli-ihmiskoiranen :)
VastaaPoistaEllieli: Kiitos! Joskus tästä pienestä koosta on hyötyä: yleensä kukaan ei kieltäydy ottamasta mua syliin. Toisin saattaisi käydä, jos oisin vaikka tanskandoggi ja yhtä innokas sylittelijä!;)
Poista